Rationaalisesti vetoava mainos rohkaisee kuluttajia ostamaan tai toimimaan kognitiivisesti eikä emotionaalisesti. Siinä keskitytään sellaisiin tekijöihin kuin tilastot, laatu, hinta, suorituskyky ja eritelmät, jotka luovat tosiasioihin perustuvia perusteluja. Kuluttajat reagoivat tällaiseen kampanjaan perustuen niiden havaintoihin tosiasioista, kovista tiedoista ja logiikasta. Rationaalisissa mainoskampanjoissa käytetään viittä yhteistä strategiaa.
Yleiset kampanjat
Yleiset kampanjat toimivat tyypillisesti parhaiten yrityksille tai tuotteille, joilla on brändin johtava asema tai hallitsevat markkinoita. Niiden ei tarvitse väittää, että tuote on kilpailua parempi, koska kuluttajalla on jo myönteinen käsitys yrityksestä ja sen tuotteista. Tämä käsitys siirtyy mainoskampanjaan, mikä lisää sen arvoa kuluttajan mielessä. Tämä voi toimia myös eri tuotemerkeissä. Tietokoneen valmistaja, joka käyttää "Intel Inside" -tuotemerkkiä kampanjassa, voi saada positiivisen vahvistuksen, kun kuluttajat tunnustavat Intelin johtavana sirunvalmistajana.
Ennakoiva kampanja
Ennakoiva kampanja saa viestejä markkinoille ennen kilpailua, väittäen, että tuotteilla on erityinen etu. Maksimietujen saamiseksi tämä väite on ensimmäinen laatuaan. Kilpailukykyiset yritykset voivat tehdä vastaavia vaatimuksia tulevaisuudessa, mutta näillä myöhemmillä väitteillä voi olla pienempi rationaalinen arvo. Esimerkiksi Gillette loi mainoskampanjoille kuuluisan "parhaan miehen" lauseen. Jos kilpailija haluaa tehdä samanlaisen väitteen, kuluttajat voivat nähdä sen kopiona. He tietäisivät, että ilmaisu "kuuluu" Gilletelle ja voi tällöin havaita kilpailukykyisen tuotteen olevan vähemmän arvokasta.
Ainutlaatuiset myyntikampanjat
Ainutlaatuinen myyntiesite tai USP-kampanjat esittävät lausunnon tai väittävät, että mikään muu yritys tai tuote ei voi vastata. Tässä lähestymistavassa käytetään avoimia tosiseikkoja, jotka lisäävät kuluttajien näkemystä, kun ihmiset luottavat tosiasioihin. Esimerkiksi 1960-luvulla Avis aloitti kampanjan, joka käytti asemaansa toiseksi suurimpana autonvuokrausyrityksenä. Kampanjan lause "Me yritämme kovemmin" pelattiin menestyksekkäästi Avisin toisessa sijainnissa, päätellen, että sen oli tehtävä enemmän asiakkailleen, koska se ei ollut markkinajohtaja. Mikään muu yritys ei voinut ottaa tätä kantaa, koska se oli ainutlaatuinen Avisille.
Hyperbole-kampanjat
Hyperbole-kampanjat keskittyvät ominaisuuteen, hyötyyn tai myyntiasemaan, mutta niiden ei tarvitse palauttaa näitä väitteitä tietojen tai todisteiden avulla. He voivat tehdä suuresti liioiteltuja väitteitä, mutta niiden järkevä vetoaminen perustuu niiden keskittämiseen siihen, mitä kuluttajat pitävät tosiasiallisena. Esimerkiksi energiajuomaa tuottava yritys Red Bull käyttää ilmaisua "Red Bull antaa siivet" mainoskampanjoissa. Kuluttajat eivät usko, että he todella kasvattavat siipiä juomalla Red Bullia, mutta he ymmärtävät hyperbolin takana olevan merkityksen ja hyväksyvät sen, että juoma tarjoaa energiaa.
Vertailukampanjat
Vertailukampanjat vertaavat suoraan tai välillisesti kahta tuotetta, palvelua tai yritystä. Näillä kampanjoilla pyritään vakuuttamaan kuluttajat siitä, että mainosyritys on jonkin verran parempi kuin toinen. Yksi tunnetuimmista esimerkkejä tästä strategiasta on Coca-Colan ja Pepsin väliset pitkät "cola-sodat". Esimerkiksi "Pepsi Challenge" -kampanja osoitti, että kuluttajat ottivat sokean testin nähdäkseen, pitivätkö he Pepsiä tai Koksia. Ei ole yllättävää, että mainoksessa näkyvät kuluttajat valitsivat Pepsin, joka antoi todisteita kampanjan katsojille, että se voi maistua paremmin objektiiviselle tuomarille.
