Roomassa vuonna 1957 allekirjoitettu Euroopan talousyhteisön (ETY) sopimus perustettiin edistämään poliittista ja taloudellista yhdentymistä jäsenvaltioiden välillä. Alun perin jäseninä olivat Ranska, Belgia, Italia, Alankomaat, Länsi-Saksa ja Luxemburg. Muut maat, kuten Itävalta, Ruotsi, Britannia, Tanska ja Irlanti, liittyivät myöhemmin ETY: hen. ETY muutettiin Euroopan unioniksi (EU) vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen jälkeen, kun jäsenvaltiot halusivat laajentaa yhteisön toimivaltuuksia muihin kuin taloudellisiin aloihin.
Sisämarkkinat
Joskus sitä kutsutaan sisämarkkinoiksi, ETY pyrkii poistamaan esteitä ja yksinkertaistamaan voimassa olevia kauppasääntöjä, jotta jäsenet voivat hyödyntää mahdollisimman paljon kauppaa. ETY edistää vapaata kauppaa EU: ssa ja pyrkii tekemään Euroopasta yhtenäismarkkinoiden. Tämä yhteisö on antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden päästä suoraan 27 maahan ja 480 miljoonaan ihmiseen. ETY on auttanut tekemään EU: n jäsenmaissa liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä alentamalla tuotteidensa hintoja niin, että ne tulevat kilpailukykyisemmiksi ja poistamalla tullimaksun jäsenvaltioiden välillä kuljetettavista tai myydyistä tavaroista. Tämä on hyödyttänyt jäseniä tekemällä edullisempaa ja helpompaa liiketoimintaa muiden EU-maiden kanssa ja varmistaa reilun kilpailun. Yhtenäismarkkinoiden muodostuminen ja sen seurauksena lisääntynyt kauppa ovat tehneet EU: n merkittäväksi kauppavoimaksi.
Yksittäinen valuutta
ETY: n jäsenvaltiot jakavat yhteisen rahan, euron. Euroalueen valtioita kutsutaan euroalueeksi. Euro otettiin käyttöön vuonna 1999, ja siitä tuli merkittävä tekijä Euroopan yhdentymisessä. Vuodesta 2011 noin 329 miljoonaa EU: n kansalaista käyttää nyt euroa valuuttana ja nauttii sen eduista. Tämä yhtenäinen valuutta lisää kauppaa euroalueen rajojen sisällä ja sen ulkopuolella, koska transaktiokustannuksia on vähennetty ja valuuttakurssissa on vähemmän odottamattomia muutoksia. Jäsenvaltioiden ei tarvitse enää käsitellä useita eri valuuttoja.
Ihmisten vapaa liikkuvuus
EU: n 17 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ETY: n jäsenvaltion kansalaisuuden saaneet henkilöt ja 18 artiklan 1 kohta antavat kaikille unionin kansalaisille oikeuden liikkua ja elää vapaasti muissa jäsenvaltioissa. Schengenin sopimuksen allekirjoittaminen vuonna 1985 ja sen jälkeen Schengenin yleissopimus vuonna 1990 aloitti rajavalvonnan poistamisen osallistujamaiden välillä, mikä johti vapaan liikkuvuuden käsitteeseen. Tämä on tärkeää kansalaisten kannalta, koska he voivat etsiä työpaikkoja muissa EU-maissa, työskennellä ilman lupaa, opiskella, elää ja nauttia yhdenvertaisesta kohtelusta kansalaisten kanssa työhön pääsyn, vastaavien työolojen ja muiden sosiaalisten ja verotuksellisten etujen lisäksi.
Maatalouspolitiikka
ETY perusti yhteiset hinnoittelutasot vuonna 1962, kun jäsenvaltiot toipuivat elintarvikepulasta. Tällä strategialla varmistettiin omavaraisuus ja elintarviketurva tukemalla maataloustuotteiden tuotantoa, mutta tämä johti myös useiden tuotteiden ylijäämiin. Hintakontrollit uudistettiin myöhemmin vuosina 1992 ja 2003, korvaamalla tuottajille maksettujen määrien tuet, jotta heille voitaisiin taata kohtuullinen tulo. Tämä kannustaa viljelijöitä tuottamaan korkealaatuisia tuotteita etsimällä uusia kehitysmahdollisuuksia, kuten ympäristöystävällisiä lähteitä, jotka täyttävät ympäristöstandardit, varmistavat elintarvikkeiden turvallisuuden ja suojelevat kasvien ja eläinten terveyttä. Politiikka varmistaa, että maanviljelijät säilyttävät maaseutumaisemat, linnut ja villieläimet pitämällä maansa hyvässä kunnossa.
