Liittovaltion laki, joka tunnetaan nimellä Federal Service Labour Management Relations Statue 1977, vahvistaa työntekijöiden oikeudet osallistua työehtosopimusneuvotteluihin. Tämän perussäännön mukaan suuntaviivat ammattiyhdistysten edustajille, työntekijöiden osallistumiselle ja riitojenratkaisuprosesseille esittävät unionin edustajien, työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työehtosopimusprosessissa.
Kollektiivinen neuvottelu
Kollektiiviset neuvotteluprosessit tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden neuvotella työolosuhteistaan strukturoidulla, organisoidulla tavalla. Liittovaltion lainsäädännön mukaan työntekijöillä on oikeus järjestää liitto, joka muodostuu edustajista, jotka puhuvat heidän puolestaan työoloja koskevissa asioissa. Työllistymisedellytykset voivat sisältää henkilöstöpolitiikkaan ja -käytäntöihin liittyviä kysymyksiä tai työntekijöiden työympäristöihin vaikuttavia olosuhteita. Kun unioni on muodostettu, johtohenkilöt ovat velvollisia tapaamaan ammattiliiton edustajia kohtuullisina aikoina, jotta he voivat käsitellä työpaikan työntekijöitä koskevia kysymyksiä.
Unionin oikeudet
Työntekijäliitto toimii neuvonantajana yrityksen työntekijöiden puolesta. Unionin edustajat koostuvat valituista työntekijöistä, jotka edustavat työntekijöiden eri tasoja ja osastoja. Ammattiliitot tai neuvotteluryhmät ovat puolestaan velvollisia edustamaan kaikkien työntekijöiden oikeuksia, mikä tarkoittaa, että kaikilla työntekijöillä on oikeus odottaa heidän kysymyksiään ja huolenaiheitaan oikeudenmukaisesti. Unionin edustajilla on myös oikeus osallistua johdon pitämiin kokouksiin, jotka vaikuttavat tiettyyn työntekijään tai työntekijöiden osastoon tai vaikuttavat heidän työoloihinsa. Neuvottelujen aikana ammattiyhdistyksen edustajilla on oikeus pyytää työntekijää, politiikkaa tai menettelyä koskevia tietoja, jotka liittyvät keskustelun aiheeseen työntekijän tai osaston etujen puolesta.
Työntekijän oikeudet
Kansallinen työsuhdelaki suojaa sellaisten työntekijöiden oikeuksia, jotka haluavat keskustella, järjestää ja osallistua työjärjestöön tai unioniin. Laki estää työnantajia kieltämästä keskusteluja ammattiyhdistyksistä tai rankaisemasta työntekijöitä. Työntekijöillä on myös oikeus osallistua tai olla osallistumatta unioniin liiton edustajina tai unionin jäseninä. Työntekijöillä, jotka eivät halua osallistua liittoon, on edelleen oikeus ammattiyhdistyssuhteisiin kansallisen työsuhdelain nojalla.
Valitusprosessi
Osana työehtosopimusta yritykset ja ammattiliitot päättävät järjestelmästä, jolla ratkaistaan kollektiivisen neuvotteluprosessin epäkohtia ja käsitellään yksittäisiä työntekijöiden kiistoja. Vaikeudet voivat koskea yhden tai useamman yksikön työntekijöitä koskevia työoloja. Työntekijöiden ja ammattiyhdistyksen tai ammattiyhdistyksen ja johdon välillä voi olla myös valituksia aina, kun työnantajan, työnantajan tai ammattiyhdistyksen tai ammattiyhdistyksen ja työnantajan välistä sopimusta rikotaan. Sopimusten rikkomiseen liittyy väitteitä, joiden mukaan työnantajan ilmoittamaa politiikkaa tai ammattiliittojen ilmoittamaa politiikkaa ei noudateta. Työntekijällä on oikeus osallistua valitusten käsittelyyn ja edustaa omia etujaan silloin, kun työsuhteeseen liittyvä kysymys koskee kyseistä työntekijää. Tapauksissa, joissa epäonnistumisprosessi ei ratkaise ongelmaa, kaikki osapuolet ovat riippumattomien, kolmannen osapuolen välimiehen päätösten alaisia.
