Talousarviomäärärahat ovat tärkeä osa kaikkia liiketoiminta- ja voittoa tavoittelemattomia rahoitussuunnitelmia. Talousarviot asetetaan tyypillisesti vuosittain, ja niihin sisältyy ennakoitujen tulojen ja resurssien jakaminen eri osastojen ja yritysten etujen välillä. Kullekin alueelle myönnetyn rahoituksen määrä rajoittaa osaston kehittämisen laajuutta. Jos esimerkiksi rahoitusta on vähennetty, osa henkilöstöstä saattaa joutua irtisanottamaan.
Menetelmä
Budjetti tarkistetaan yleensä vuosittain ja asetetaan 12–24 kuukauden jaksoksi. Budjetti määräytyy tavallisesti edellisen vuoden menojen perusteella, johon lisätään tai vähennetään menojen muutokset, kuten uusien työntekijöiden palkkaaminen tai henkilöstön palkkojen mukauttaminen. Esimerkiksi yliopistossa tai koulussa jokaiselle osastolle tai tiedekunnalle annetaan määrärahaa kuluvan vuoden aikana. Laitoksen päällikkö vastaa yleensä rahoituksen myöntämisestä henkilöstölleen. Talousarvion tavoitteena on ottaa huomioon kaikki menot, mukaan lukien henkilöstön palkat, hankintakustannukset sekä sekalaiset menot odottamattomista tarpeista. Oppilaitoksessa menot lasketaan tavallisesti lapsen kustannuksella avustuksen kirjoittamista ja rahoitusta varten.
komponentit
Tyypillisesti budjetit jaetaan allokointikomponentteihin. Nämä perustuvat usein yrityksen tai toimielimen ensisijaisiin tavoitteisiin. Esimerkiksi yliopistollisessa ympäristössä tyypilliset osat ovat opiskelijan ilmoittautuminen ja tutkimus. Monissa toimielimissä on myös talousarvion suorituskyvyn kannustimia henkilöstön moraalin lisäämiseksi. Komponentit jaetaan matriisiin, ja jokaiselle komponentille kohdistetaan rahallinen arvo. Tämä jaetaan edelleen alikomponenttien arvoon.
Säätö
Talousarvioihin sisältyy tavallisesti korjauskorko, joka on tyypillisesti 2–5 prosenttia. Tämä mahdollistaa ennakoimattomat kustannukset ja menojen aliarvioinnin. Talousarviot tarkistetaan ja niitä tarkistetaan säännöllisesti koko vuoden ajan menojen ja tulojen muutosten huomioon ottamiseksi.
Maantieteellinen ero
Jos yritys tai oppilaitos toimii useilla maantieteellisillä alueilla, maantieteellisen sijainnin säätö sisältyy talousarvioon. Tämä aiheuttaa erilaisia elinkustannuksia ja palkkatasoja eri alueilla, ja usein niihin sisältyy vaikeuksia kehitysmaissa asuville. Tyypillisesti kullekin alueelle tyypillisiä kustannuksia laskettaessa käytetään elinkustannusindeksiä ja budjetti mukautetaan vastaavasti.
