Palautukset kirjanpidossa

Sisällysluettelo:

Anonim

Palautukset ovat yleisiä kirjanpitokäsitteitä, joita käytetään kuvaamaan eri tietueiden tyyppejä. Kun kirjanpitäjän on mukautettava tiliä, koska huono velka on maksettu takaisin, kyseinen velka on kuitenkin yhtä hyvä ja vaatii uuden tulon. Samoin yritykset tekevät usein uusia merkintöjä eri kustannusten takaisinperimiseksi osoittaakseen, miten kulut ovat muuttuneet ajan mittaan. Elpyminen voi koskea myös laajempaa käytännön tyyppiä, joka liittyy vastaavien kustannusten määrittämiseen tarkalle kirjanpidolle.

Pahat velat

Huonot velat ovat velkoja, jotka yhtiöllä on, mutta jotka eivät odota maksavan takaisin. Kuluttajat käyttävät luottoa tavaroiden tai palveluiden ostamiseen, ja tällaiset velat kerätään saamisiin, mutta luotto-ongelmien, hallitsemattomien tapahtumien ja epärehellisyyden takia on aina kuluttajia, jotka eivät maksa. Hyvin myöhästyneitä velkoja tai velkoja, joita ei todennäköisesti makseta, siirretään usein erilliseen luottotappiovaraukseen, jotta ne voidaan erottaa toisistaan ​​positiivisemmista saamisista.

Huono velkojen perintä

Joskus tilinpitäjän odottamattomia velkoja maksetaan itse asiassa viime hetkellä, ennen kuin velat lasketaan lopullisesti tappioiksi. Tässä tapauksessa tarvitaan huonoa velkaantumista. Kirjanpitäjä vähentää summan huono velkaantumis- tililtä ja asettaa sen takaisin myyntisaamisiin, sitten hyvittää myyntisaamiset ja veloittaa käteisvarat, koska rahat on saatu lopulta.

Kustannusten palautus

Muissa tapauksissa kustannukset voidaan palauttaa. Hyvä esimerkki tästä on alennus. Yhtiö maksaa tietyn omaisuuserän, kuten tietokoneohjelman, ja kirjaa kaikki kustannukset kirjoihinsa. Jos tietokoneohjelman kustannukset ylittävät tietyn määrän, myyjä voi sallia 10 prosentin alennuksen. Yritys täyttää asiakirjat ja saa alennuksen. Tilinpitäjä tekee tällöin kustannustilille takaisinperintämerkinnän, joka osoittaa, että osa rahasta palautettiin ja tosiasialliset kulut on laskettu.

Kustannusten palauttaminen

Kustannusten elpyminen on hyvin yleinen termi, jota kirjanpitäjät käyttävät puhuakseen yritykselle aiheutuneista kustannuksista. Yleisesti ottaen sekä kirjanpitoperiaatteet että verolainsäädännöt edellyttävät, että kaikki kustannukset, joita yritys joutuu aiheuttamaan tuotteiden tai palveluiden tuottamiseksi, otetaan huomioon. Tähän sisältyvät tuotantokustannukset, palkka- ja työvoimakustannukset sekä muut vakuutus-, hallinto- ja verokustannukset. Nämä kustannukset "palautetaan", kun ne kaikki ovat yhteydessä arvoon, jonka yritys luo ja asettaa tietyille tileille.