Bruttokansantuote on karkea taloudellisen vallan mitta. BKT on käyttökelpoinen sen yksinkertaisuuden vuoksi laskettuna pääasiassa talouden tavaroiden ja palveluiden arvon summana. Sillä on kuitenkin joitakin keskeisiä haittoja sen käytön kannalta talouskasvun indikaattorina.
Yksinkertaisuus
BKT: n puutteista huolimatta se on hyödyllinen, koska se rikkoo taloutta yhdeksi numeroksi. Se on raakaluku, joka osoittaa, kuinka paljon arvo on taloudessa. Se ei näytä niin paljon yksityiskohtia kuin muut mittarit, mutta on myös helpompi ymmärtää kuin muut tiedot.
Hyvinvoinnin indikaattori
OECD: n taloustieteilijän François Lequillerin mukaan bruttokansantuote on talouden hyvinvoinnin indikaattori, koska se liittyy yhteyteen kyseisen talouden tuotteisiin ja palveluihin. Jos bruttokansantuote on korkea, tuotanto on korkea, joten ihmisillä on rahaa tavaroiden ostamiseen. Tämä puolestaan tarkoittaa, että yrityksillä on rahaa ihmisten työllistämiseen. BKT: n suuri etu on siis se, että se antaa selkeän indikaattorin siitä, kuinka hyvin (tai huonosti) talous toimii.
Virheelliset tiedot
BKT ottaa huomioon vain ilmoitetun kulutuksen. Musta markkinatuotteita, kuten laittomia elokuvia, huumeita ja käteisellä maksettua työvoimaa, ei raportoida. Tämä tarkoittaa, että epätarkkuuksia on olemassa. Talous voi kukoistaa ilmoittamattomissa tavaroissa, mutta sillä on alhainen BKT, mikä tarkoittaa, että se ei heijasta todellista hyvinvointia vaan vain ilmoitettua hyvinvointia.
Epäselvä indikaattori
Vaikka bruttokansantuote osoittaa kulutusta, se ei erota laadukkaasta kulutuksesta ja huonolaatuisesta kulutuksesta. Esimerkiksi jos kaupungissa on suuri myrkyllinen jätevuoto, joka maksaa 100 miljoonaa dollaria puhdistamaan, kyseinen kaupunki saa 100 miljoonan dollarin pistoksen BKT: hen huolimatta siitä, että myrkyllinen jätevuoto ei ole selvästi hyödyllinen tapahtuma. BKT ei myöskään ota huomioon yhteiskunnan hyödyllisiä osia, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta eivät aina käänny voittoon.
