Globalisaatio muuttaa maailmantaloutta ja avaa uusia mahdollisuuksia maille maailmanlaajuisesti. Jotkut asiantuntijat pitävät sitä taloudellisen kehityksen liikkeellepanevana voimana. Toiset syyttävät sitä ympäristövahinkojen vuoksi, joita olemme tänään kohtaamassa. Yksi asia on varma: tämä prosessi sallii eri maiden kansantalouksien laajenemisen rajojen yli ja luoda molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita.
Globalisaatio ja raha
Maailmanlaajuiset yritykset eivät enää rajoitu kansallisiin rajoihin. Ne voivat laajentaa toimintaansa eri puolilla maailmaa, monipuolistaa toimintaansa ja vähentää kustannuksiaan siirtämällä tuotantotoimintaansa maihin, joissa on halvimmat työvoimavarat tai parempi pääsy raaka-aineisiin. Kukoistava kauppa ja kasvava maailmanlaajuinen yhteys auttavat rahaa matkustamaan kauemmin kuin koskaan. Yritykset voivat nyt toimia rajojen yli ja saavuttaa enemmän asiakkaita, mikä johtaa suurempiin voittoihin ja viime kädessä talouskasvuun.
Globalisaation myötä yhdessä maassa oleva yritys voi nyt myydä tuotteitaan toisessa maassa puolivälissä ympäri maailmaa. Lisäksi se voi rakentaa siellä kauppoja ja tehtaita, investoida hyödykkeisiin ja edistää paikallista taloutta. Esimerkiksi Ford Motor Company muutti puhelinkeskuksensa Intiaan. Cisco avasi tutkimus- ja kehityskeskuksen Bangaloressa. Vuonna 2010 Microsoft allekirjoitti Intosissa kolmen vuoden sopimuksen Infosys Technologiesin kanssa sisäisten IT-toimintojensa hallinnoimiseksi. Ulkoistamalla palvelujaan kehitysmaille yritykset voivat säästää rahaa ja muuttaa ihmisten elämää. Sen vuoksi köyhyysaste laski maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä.
Maailmanlaajuiset työllistymismahdollisuudet
Globalisaatio antaa ihmisille mahdollisuuden siirtyä rikkaampiin maihin ja aloittaa oman yrityksen tai löytää työtä. Tämä merkitsee suurempia tuloja ja enemmän mahdollisuuksia elämässä. Lisäksi maahanmuuttajat voivat lähettää rahaa kotiin maksamatta kohtuuttomia maksuja. Tietojen ja teknologian vapaa liikkuvuus mahdollistaa myös ammattiliittojen taistelun työntekijöiden oikeuksien puolesta maailmanlaajuisesti. Uusien politiikkojen ja määräysten täytäntöönpanon myötä työoikeudet lisääntyivät. Lisäksi herkät asiat, kuten tasa-arvo ja sukupuolten tasa-arvo, ovat yhä harvinaisempia.
Monikansalliset yritykset, kuten Google, IBM ja Accenture, laajentavat ja palkkaavat jatkuvasti ihmisiä maissa, joissa he toimivat. Toiset toteuttavat vaihto-ohjelmia tarjoamaan työntekijöilleen mahdollisuuden työskennellä ulkomailla. Boston Consulting Group, Edelman ja L.E.K. Konsultointi on vain muutamia esimerkkejä. Tämä nopeuttaa edelleen globalisaatiota ja edistää talouskasvua.
Suurempi vapaakauppa
Yksi globalisaation tärkeimmistä eduista on tavaroiden ja resurssien vapaa kauppa. Esimerkiksi moottoriajoneuvoihin erikoistunut maa tuottaa autoja ja lisävarusteita paikassa, jossa saavutetaan mahdollisimman alhaiset kustannukset, ja myyvät ne sekä paikallisilla että ulkomaisilla markkinoilla. Tämä tarkoittaa, että muissa maissa asuvat ihmiset voivat ostaa näitä ajoneuvoja vähemmän. Samaan aikaan heillä on pääsy laajempaan tuotemerkkiin ja malleihin.
Maailmankauppa on kasvanut noin 7 prosenttia vuodesta 1945 globalisaation kiihtymisen jälkeen. Maat, jotka vievät tavaroita, maksavat alhaisempia kuljetusmaksuja ja niillä on kilpailuetua. Lopputuloksena on suurempi tasa-arvo kaikkialla maailmassa, erityisesti maissa, joiden talous on riippuvainen toisen maan taloudesta. Esimerkiksi Kiinasta tuli johtava tavaroiden valmistaja. Yritykset eri puolilta maailmaa ulkoistavat tuotantotoimintansa kiinalaisille tehtaille. Niiden asiakkailla on pääsy kohtuuhintaan tavaroihin, joita he eivät ehkä pysty ostamaan toisin.
Globalisaation haittapuolet
Kuten kaikki muutkin, globalisaation haittapuolena on. Tavaroiden, palvelujen ja tiedon vapaa kauppa asettaa maailmantalouden tulo- ja työllisyyskierrokseksi. Haittapuolena on se, että se johti myös rahavirtojen vähenemiseen ja tiukkojen luottojen antamiseen paikallis- ja kansantaloudessa.
Lisäksi G2O-maat, kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Brasilia, Saksa, Ranska ja Japani, jotka edustavat yli 86 prosenttia maailmantaloudesta, ovat lisänneet yli 1200 rajoittavaa kauppaa vuonna 2008. Tämä tarkoittaa korkeampia veroja ja tiukempia lakeja yrityksille, jotka tuonti ja vienti.
Toinen ongelma on se, että monet valtiot manipuloivat valuuttansa saadakseen hintaedun. Lisäksi kehittyneiden maiden työntekijät menettävät työpaikkansa palkkaerojen vuoksi. Yhä useammat yritykset haluavat ulkoistaa työn ja viennin työpaikkoja keinona pitää kustannukset alhaisina. Suuret yritykset voivat nyt hyödyntää veroparatiiseja maailmanlaajuisesti, mikä vaikuttaa paikalliseen talouteen. Muita merkittäviä huolenaiheita ovat ekologiset vahingot, epäoikeudenmukaiset työolot, verokilpailu, rahanpesu ja työpaikkojen menetys.
