Harkintavaltainen finanssipolitiikka vs. automaattiset vakautuslaitteet

Sisällysluettelo:

Anonim

Ansaintapotentiaali yrityksesi omistajana riippuu monista eri tekijöistä, kuten maasi finanssipolitiikasta. Muutokset julkisiin menoihin ja verotukseen vaikuttavat tuloihin sekä asiakkaiden ostovoimaan. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää makrotalouden harkinnanvarainen finanssipolitiikka ja automaattiset vakauttajat. Näin voit tehdä älykkäämpiä investointeja ja pitää yrityksesi menestyvän.

Mitkä ovat harkinnanvaraiset veropolitiikat?

Harkinnanvarainen finanssipolitiikka vakauttaa taloutta. Ne tulevat voimaan, kun hallitus antaa uusia lakeja, jotka muuttavat vero- tai menotasoa. Yleensä nämä toimenpiteet toteutetaan taantumien tai puomien aikana.

Esimerkiksi hallitus voi toteuttaa tällaista finanssipolitiikkaa talouskriisin aikana kokonaiskysynnän lisäämiseksi. Jos talous kasvaa, nämä toimenpiteet auttavat hillitsemään kokonaiskysyntää. Niiden tarkoituksena on sulkea inflaatio- tai taantumaero. Näin ollen harkinnanvarainen finanssipolitiikka vakauttaa talouden eniten, kun ylijäämät syntyvät inflaation aikana ja alijäämien aikana taantumien aikana.

Yleensä se kestää kuuden tai kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun politiikan muutokset on otettu käyttöön huomattavien parannusten saamiseksi. Joillakin toimenpiteillä, kuten meno-ohjelmien ja verokantojen vaihtelulla, voi olla väliaikaisia ​​vakauttavia vaikutuksia. Hallitus voi esimerkiksi alentaa veroja taantuman aikana, jotta tulot ja kysyntä eivät laskisi.

Automaattisten stabilointilaitteiden rooli makrotaloudessa

Automaattiset vakauttajat tasapainottavat tuotannon ja kysynnän kuin harkinnanvarainen finanssipolitiikka. Erona on, että julkisten menojen ja verokantojen muutokset tapahtuvat ilman tahallista lainsäädäntötoimea. Toisin sanoen kongressin ei tarvitse äänestää niistä. Näihin toimenpiteisiin voivat sisältyä (mutta eivät rajoitu niihin) työllisyyden kannustimet, veronalennukset, asteittainen verotus, maanviljelijöille maksettavat tuet ja työttömyyskorvaukset.

Esimerkiksi kun talous hidastuu ja ihmiset menettävät työpaikkansa, hallitus viettää automaattisesti enemmän työttömyysetuuksiin. Talouskasvun aikana ihmiset ansaitsevat enemmän ja maksavat korkeampia veroja, kun taas työttömyysaste laskee. Siksi hallitus käyttää vähemmän työttömyyskorvausta.

Automaattisten stabilointilaitteiden rajoitukset

Automaattisen vakauttamispolitiikan rajoittaminen on se, että se ei toimi, jos inflaatio johtuu muista tekijöistä kuin kokonaiskysynnästä. Harkinnanvarainen finanssipolitiikka puolestaan ​​voi käsitellä talouskysymyksiä, jotka eivät liity kokonaiskysyntään.

Lisäksi automaattiset vakauttajat eivät ole vaihtoehto vähemmän kehittyneissä maissa, sillä maassa on oltava hyvin kehittynyt vero- ja sosiaalihuoltojärjestelmä. Lisäksi niillä voi olla liioiteltu vaikutus julkiseen talouteen.

Esimerkiksi valtion lainanotto taantuman aikana kasvaa, mikä puolestaan ​​rajoittaa yksityisen sektorin käytettävissä olevia varoja tutkimukseen, investointeihin ja muihin tekijöihin, jotka muuten edistävät talouskasvua. Aina kun julkiset menot kasvavat, rahat on tullut jonnekin.

Sekä automaattisilla stabilisaattoreilla että harkinnanvaraisella finanssipolitiikalla on niiden etuja ja rajoituksia. Yksi asia on varma: automaattiset vakauttajat eivät yksin riitä korjaamaan ongelmaa taantuman tai inflaation aikana. Tästä syystä valtion tuki voi olla tarpeen talouden vakauttamiseksi.