Organisaatiokäyttäytyminen on tutkimus siitä, miten yksilöt ja ryhmät käyttäytyvät ja vaikuttavat organisaatioihin. Nämä käyttäytymät vaikuttavat siihen, miten ryhmät ja ryhmät muodostuvat, mitä pidetään tärkeinä tai merkityksettöminä ja miten työympäristöjä hallitaan. Käyttäytymistekijät vaikuttavat voimakkaasti organisaation tehokkuuteen ja työtyytyväisyyteen. Organisaatiokäyttäytymistä ohjaavat viisi ajo-periaatetta tai ankkurit.
Monitieteinen ankkuri
Organisaatiokäyttäytyminen on tieteenala ja siinä kehitetään teorioita ja käyttäytymismalleja. Tämän alan tutkijoiden on kuitenkin myös tutkittava monia muita tieteenaloja ja laadittava niistä asiaankuuluvia tietoja ja ideoita. Jotkut näistä tieteenaloista ovat psykologia, antropologia, sosiologia. viestintää ja teknologiaa.
Systeeminen tutkimus ankkuri
Organisaatiokäyttäytymisen tutkijat luottavat tieteelliseen menetelmään tutkimuksissa. Järjestelmällinen tutkimus ankkuri määrää, että organisaatiot keräävät tietoja ja tietoja yksityiskohtaisesti ja järjestelmällisesti ja että lausunnot ja oletukset testataan kvantitatiivisesti.
Varautuminen ankkuriin
Eri toimilla ja päätöksillä voi olla erilaisia seurauksia eri asetuksissa. Ehdollinen ankkuri vaatii tietoisuutta siitä, että yksittäinen ratkaisu ei toimi kaikissa tilanteissa ja että ongelmien organisaatioratkaisujen on otettava huomioon tietyn tilanteen erityispiirteet. On tarpeen arvioida erityistilanteita ja valita ratkaisu, joka sopii tilanteeseen, johon sitä sovelletaan.
Analyysin monitasoiset ankkurit
Tämä ankkuri määrää, että ratkaisuja arvioidaan eri organisaatiotasojen näkökulmasta, mukaan lukien yksilöiden, toiminnallisten tiimien tai osastojen, johtajien ja koko yrityksen näkökulmasta. Monet sovellukset vaikuttavat useisiin tai kaikkiin organisaation tasoihin. Eri tasojen vaikutusten analysointi on ratkaisevan tärkeää menestyksen kannalta.
Avoin järjestelmä ankkuri
Organisaatiot eivät ole tyhjiössä. Organisaatio ja ympäristö, jossa se on olemassa, ovat toisiinsa yhteydessä. Avointen järjestelmien ankkuri tukee organisaation näkemystä, joka sisältää sen ulkoisen ympäristön, mukaan lukien sellaiset tekijät kuin kulttuuri, jossa se sijaitsee, sijoittajien tarpeet, talouden tila, poliittinen ympäristö ja sääntelyvaatimukset. Se tukee myös sisäisiä näkymiä esimerkiksi viestintäjärjestelmistä, markkinointitarpeista, työprosesseista ja eri alaryhmien vuorovaikutuksista.
