Bruttokansantuote tai bruttokansantuote on sekä maan kokonaistuotannon että kokonaiskysynnän mittaus. Se voidaan jakaa useisiin tekijöihin, jotka kaikki mittaavat menoja. On huomattava, että vaikka BKT: tä käytetään taloudellisen koon indikaattorina, se ei mittaa yksilön vaurautta tai hyvinvointia.
BKT: n osat
BKT koostuu neljästä perusryhmästä. Kolme ensimmäistä ovat menolajeja: kulutusmenot, julkiset menot ja investointimenot. Neljäs komponentti mittaa nettovientiä. Nettovienti koostuu sekä viennistä, joka on kotona tuotettu ja kuluttajien ulkomailla ostama tuote, että tuonti, joka on merentakaisten yritysten tuottamia, mutta kotimaisten kuluttajien ostamia tavaroita. Kun tuonti vapautetaan, jokaisen komponentin kasvu johtaa BKT: n kasvuun. BKT: tä mitataan yhdessä ajanjaksossa, yleensä vuoden tai neljännesvuosittain.
BKT: n muutokset
Maan bruttokansantuote voi muuttua hinnan ja kysynnän vaihteluiden seurauksena / tulos voi vaikuttaa maan kehitykseen. Jos bruttokansantuotteen muutokset johtuvat tuotannon tason noususta eikä hinnoista, tuottavuuden sanotaan kasvavan. Jos bruttokansantuote kasvaa hinnan nousun vuoksi, kun taas tuotanto pysyy vakiona, mikä tahansa kasvu johtuu inflaatiosta, ei tuottavuudesta. Tällainen muutos ei heijastu todelliseen BKT: hen. Vaihtoehtoisesti nimellinen BKT voi muuttua hinnan ja tuotannon muutoksen yhdistelmän vuoksi.
BKT: n raja-arvot
BKT ei kata kaikkia tuotannon osa-alueita taloudessa, ja se voi myös kattaa joitakin tekijöitä, jotka voivat johtaa pitkäaikaiseen huonontumiseen. Tuotanto, joka ei sisälly BKT: hen, sisältää kotitalouksien tuotannon, joka on kodin ruoanlaitto, siivous ja ylläpito. Vaikka ihmiset eivät yleensä saa maksua tällaisista tehtävistä, monet taloustieteilijät väittävät, että se on edelleen ammatti, joka ei ole vain välttämättömyys, vaan vaatii myös huomattavia ponnisteluja. BKT ei myöskään kata näkökohtia, kuten ympäristöä, henkilökohtaista tyytyväisyyttä, onnea ja terveyden laatua. Monet varakkaat maat ovat henkilökohtaisen onnen suhteen melko alhaiset.
BKT suhteessa BKT: hen
Jos yhdellä maalla on suurempi BKT kuin toisessa maassa, se ei välttämättä tarkoita sitä, että se on rikkaampi. Suurempi BKT merkitsisi varmasti suurempaa tuotantoa. Mitä suurempi on maan väestö, sitä todennäköisemmin sillä on erityisen suuri BKT. Tästä syystä bruttokansantuote asukasta kohti mittaa BKT: tä henkeä kohti. Useimmissa talouksissa tätä voidaan pitää keskimääräisenä tulona. Tämän seurauksena maalla, jonka BKT on pieni, voi edelleen olla paljon suurempi BKT henkeä kohti kuin maa, jossa on suuri väestö ja huomattavasti suurempi BKT.
