Balanced Scorecard on menetelmä, jolla toteutetaan metriikkajärjestelmä, joka yhdistää toiminnot organisaation visioon ja strategiaan tavalla, joka edistää toimintaa. Sen on luonut Drs. Robert Kaplan ja David Norton ovat ”suorituskyvyn mittauspuitteita, jotka lisäsivät strategisia, ei-taloudellisia suorituskykymittauksia… antamaan johtajille ja johtajille” tasapainoisemman ”näkemyksen organisaation suorituskyvystä.” (Balanced Scorecard Institute)
Tasapainotetut tuloskorttiperiaatteet
Kaplanin ja Nortonin mukaan organisaatioita tulisi tarkastella neljältä näkökulmasta: 1. Oppiminen ja kasvunäkökulma - liittyy työntekijöiden koulutukseen ja kehittämiseen. 2. Liiketoimintaprosessin näkökulma - viittaa sisäisiin liiketoimintaprosesseihin, joiden avulla esimiehet voivat tunnistaa, toimiiko liiketoiminta hyvin. 3. Asiakasnäkökulma - ymmärtää asiakkaan ja hänen tarpeensa. 4. Rahoitusnäkymät toteuttavat oikea-aikaisia ja tarkkoja rahoitustietoja
tilasto
On todettu, että yli 50% Fortune 1000 -yrityksistä käyttää nyt Balanced Scorecard -menetelmää ja arviolta 85% organisaatioista on hyväksynyt jonkinlaisen suorituskyvyn mittausaloitteen. Balanced Scorecard -ratkaisujen toteutuksesta huolimatta sillä on edelleen ongelmia.
väärinkäsityksiä
Vaikka Balanced Scorecard -järjestelmässä ei ole mitään luontaista vikaa, jotkut johtajat katsovat sen "nopean korjauksen" järjestelmäksi, joka ratkaisee yrityksen ongelmat. Yritykset epäonnistuvat, kun he jättävät huomiotta, että Balanced Scorecard on kehittyvä prosessi, joka olisi toteutettava pitkällä aikavälillä.
ongelmat
Vuonna 2006 julkaistussa BPM-instituutin artikkelissa Steven Smith esitteli viisi suurta ongelmaa Balanced Scorecard -järjestelmän käytössä: 1. Heikosti määritellyt mittarit - ”Järjestelmä, jossa on huolimattomia tai epäjohdonmukaisia määrityksiä, on alttiina henkilöille, jotka haluavat välttää kritiikkiä Vastuullisuus tuloksista. ”2. Tehokkaan tiedonkeruun ja raportointiyritysten puuttumisen olisi asetettava etusijalle suorituskykyindikaattorit ja kohdennettava tutkimusrahoitusta siten, että tärkeimmät tiedot voidaan ilmoittaa. 3. Muodollisen tarkastelurakenteen puute - ”Scorecards toimii parhaiten, kun niitä tarkistetaan riittävän usein muutoksen aikaansaamiseksi.” 4. Ei prosessiparannusmenetelmää - sen sijaan käytetään aika-testattuja prosessien parantamismenetelmiä ongelmanratkaisumenetelmien yhteydessä. 5. Liian paljon sisäistä painopistealuetta on harkita ulkoisen keskittymisen aloittamista ja sitten yrityksen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien pohtimista. (BPM-instituutti)
näkökohdat
Liiketoiminnan onnistumisen mittaamiseen keskittyminen voi olla haitallista yhtiölle. Yritysten olisi käytettävä kokonaisvaltaista näkemystä mittauksista, mukaan lukien ”yhtä suuri painoarvo lopputuloksille (rahoitustoimenpiteet tai viivästymisindikaattorit), toimenpiteet, jotka kertovat meille, kuinka hyvin yritys tekee nyt (nykyiset indikaattorit) ja mitkä ovat toimenpiteet, joilla se voisi toimia tulevaisuudessa (johtavat indikaattorit).
