Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on varmistaa, että organisaatio houkuttelee ja säilyttää päteviä ehdokkaita organisaation tavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Liitto koostuu yhtiön työntekijöistä, jotka yhdistyvät sen varmistamiseksi, että työhön liittyvät kysymykset, kuten loma, ateriat, tarjoukset ja palkankorotukset hoidetaan oikeudenmukaisesti.
Kansallinen työsuhdelaki
Vuonna 1935 kongressi allekirjoitti kansallisen työsuhdelain (NLRA). Sen tarkoituksena oli suojella työntekijöiden ja työnantajien oikeuksia ja kannustaa työehtosopimusneuvotteluja. Kansallinen työvoimasuojeluvirasto (NLRB) on liittovaltion virasto, jonka tehtävänä on suojella yksityisen sektorin työntekijöitä, jotka haluavat tai jotka ovat liittyneet unioniin, jonka tarkoituksena on parantaa heidän palkkojaan ja työolojaan.
Henkilöresurssien rooli
Liittoutuneessa ympäristössä henkilöstöresurssit edustavat organisaation parhaita etuja neuvotteluissa unionin kanssa. Aina kun sopimuksia tehdään, HR on vastuussa kaikkien saavutettujen sopimusten tulkinnasta ja täytäntöönpanosta. HR on viime kädessä vastuussa työvoiman toiminnan valvonnasta ja ohjaamisesta, mutta tämä tapahtuu joissakin ennalta määritellyissä suuntaviivoissa, joista sekä HR että unioni sopivat. Unionin läsnäolo työpaikalla rajoittaa jossain määrin työntekijöiden lopettamista. HR joutuu usein haasteisiin unionilta aina, kun he yrittävät kurittaa, keskeyttää tai lopettaa osallistuvat työntekijät.
Kollektiivinen neuvottelu
Kollektiiviset neuvottelut ovat neuvotteluprosessi, jonka unioni tekee jäsentensä puolesta henkilöresursseilla ja jonka tarkoituksena on tehdä sopimus työasioihin liittyvillä päätöslauselmilla. Ammattiliitot muodostuvat, koska niissä on vahvuus numeroina ja kollektiivina organisaatio olisi todennäköisempää tehdä yhteistyötä ryhmän kanssa kuin jos yksittäinen työntekijä yritti samaa. Unionin ja HR: n väliset sopimukset, jotka kattavat palkat, edut ja työolot, sitovat molempia osapuolia.
näkökohdat
Yhdysvalloissa työnantajat pitävät parempana, että unionissa ei ole työympäristöä. Vastustavat työnantajat kokevat, että ammattiliittojen läsnäolo poistaa heidän kykynsä säilyttää suora valvonta palkkojen ja etujen suhteen. Yhdistymisen etuna työpaikalla on kuitenkin se, että ongelmatyöntekijät vikaavat liiton edustajansa johtamisen sijasta. Siksi unioni joutuu joskus käsittelemään pieniä asioita, mikä antaa HR-ajalle mahdollisuuden käsitellä mielekkäitä kysymyksiä.
